Toiminta

Herman Kare näytös vuodelta 2007

Kartta painisalille
Kartta painisalille löytyy tästä linkistä, kartta on jpg muodossa.
Kartta

 

Painijoiden vanhemmille

Paini on monipuolista liikuntaa, joka luo pohjan myöhemmälle kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Paini lisää itseluottamusta, opettaa hyväksymään ja toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, opettaa kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita ja purkamaan energiaa siten että itse näkee kehittyvänsä.

5 –8 vuotiaat: 1. liikunnallinen herkkyyskausi, jolloin liikunta on leikkiä jossa kokeillaan omia kykyjä, ei vielä edellytyksiä monimutkaisten tai useita vaiheita sisältävien liikkeiden tekemiseen. Tässä iässä lapset ovat luonnostaan hitaita, reagoivat hitaasti ja voiman puutteesta johtuen toimivat hitaasti. Perusnopeutta ja liiketiheyttä kehitetään teknisesti yksinkertaisilla harjoitteilla. Kestävyyden, lihaskunnon, liikkuvuuden, ketteryyden ja taidon oppimiselle luodaan pohjaa vaihtelevilla ja mielikuvitusta kehittävillä harjoitteilla. Harjoitukset ovat onnistuneet, jos lapsilla on ollut hauskaa. On suositeltavaa liikkua monipuolisesti pelaten ja yleisurheillen.

9 –13 vuotiaat: 2. liikunnallinen herkkyyskausi, jolloin opitaan uusia liikesuorituksia nopeammin kuin missään muussa vaiheessa ihmisen elämässä. Urheilulajien perustekniikoiden tärkeintä oppimisvaihetta. Lihaskuntoharjoitteet palvelevat voimankasvun lisäksi vammojen ehkäisyä myöhemmillä ikäkausilla. Kestävyyttä harjoitellaan lisäämällä rasituksen kestoa, mutta ei mennä anaerobiselle (happivelka) puolelle. Nopeusvalmennuksessa tärkeätä aikaa, aluksi yleisnopeuden puolella ja myöhemmin, kun taito ja voimaominaisuudet mahdollistavat, niin lajikohtaisessa nopeudessa. Monipuolisuus on edelleen tärkeää, siksi harjoituksissa pelataan ja voimistellaan paljon.

13 –15 vuotiaat: Kehitetään nopeutta. Nopeus- ja voimakestävyyttä parannetaan. Perusvoimaa kehitetään omaa kehoa vastuksena käyttäen, myöhemmin levytankoharjoitusten perusteita opetellen. Lajivoimaa painiharjoituksilla. Nopeusvoimaa paininukke- ja kuntopalloharjoittein. Kuntopohjaa luodaan väsyttävillä aerobisilla harjoituksilla. Liikkuvuusharjoittelu monipuolisine venyttelyineen on tärkeätä. Pituuskasvun voimakkaasta muutoksesta johtuen taito- ja tekniikkaharjoittelussa on painotus jo aiemmin opitun vakiinnuttamisessa ja hiomisessa.

Oppimisen tasot:

1.Edellytysten luominen. Taito, voima kestävyys, liikkuvuus, nopeus ja henkiset valmiudet.

2.Karkeamotorinen oppiminen I. Opetellaan liike avustettuna. Harjoitellaan vähän aikaa kerrallaan, mutta usein

3.Karkeamotorinen oppiminen II. Osataan tehdä liike itse. Virheet vähenevät


4.Hienomotorinen vaihe. Liike tarkentuu, voimankäyttö tarkentuu. paljon harjoitusta.

5.Vakiintumisvaihe. Liike siirtyy ”selkäytimeen.” Liike toimii matseissa.

6.Automatisoituminen. Liike pystytään tekemään erilaisista tilanteista reaktionopeudella.

Muutaman vuoden jälkeen tekniikka saa suuremman merkityksen ja motivaatio tulee omien taitojen lisääntymisestä. Välillä harjoittelu saattaa tuntua työltä, kun uuden oppiminen polkee paikallaan. Tässä vaiheessa vanhempien tuki on tärkeää, ja valmentajien kanssa kannattaa keskustella. Välillä taas kehitys etenee nopeasti, ja moni vaikea asia alkaa sujumaan. Se lisää harjoitusintoa, joka taas lisää kehittymistä ja onnistumiskokemuksia. Tällaiseen positiiviseen kierteeseen pääsy on valmennuksen tavoite, joka on saavutettavissa painija- valmentaja- koti yhteistyöllä, ja painista voi tulla koko perheen harrastus.

Harjoituksissa käymiseen on pyrittävä sitoutumaan, että oppiminen kulkisi samaan tahtiin muun ryhmän kanssa. Kuitenkin kehitystä kiirehtimättä – aikaa on.

Marko/ KoPa